Hanna Lampela
Matka-apuraha, Generic Instructor Course 6.-7.2.2015, Bled, Slovenia

lampela_matkaraportti_1

Torstai 5.2.

Lennot Slovenian Ljubljanaan sujuivat nopeasti kurssin ennakkomateriaaleja lukiessa. Perillä Ljubljanan kentällä meitä suomalaisia (Hetti, Heini, Johanna ja minä) odotti ystävällinen Alenka, jonka kyydissä pääsimme kurssipaikalle Blediin. Alenka oli kuitenkin hukannut autonsa Ljubljanan lentokentän aika pieneen parkkitaloon ja etsiskellessä kertoi juuri samana päivänä kolhineensa autoansa. Jännittävästä pohjustuksesta huolimatta pääsimme juuri ennen puolta yötä perille Hotel Jelovicaan ja menin äkkiä nukkumaan.

Perjantai 6.2.

Ennen aamiaista kuva huoneen parvekkeelta ja pian kurssille. Esittelyssä kävi ilmi, että suurin osa kurssilaisista oli ALS-kurssin käyneitä, mutta onneksi ETC-kurssin käyneitä oli sijoitettu samoihin ryhmiin. Alustuksessa Monica puhui ohjaajan roolista ja aikuisoppimisen erityisominaisuuksista. Käytiin läpi asiat, jotka suunnitellessa pitäisi aina tarkistaa ennen oppimistilannetta: Environment, Set, Dialogue, Closure. Jakauduimme ryhmiin, kaivoimme nuket pusseista pöydälle ja pohdiskelimme simulaatiotilanteen optimaalista järjestelyä. Seuraavaksi luentoja hyvän luennon pitämisestä ja oppimiskeskustelun merkityksestä sekä kurssilaisten erityispiirteiden huomioimisesta. Vielä ennen lounasta faculty demonstraatio pienen ryhmän simulaatioskenaariosta ja luento / keskustelu palautekeskustelun käymisestä ja suoraan asiaan menemisestä.

Lounaalla havaitsin, että paikalliseen tapaan salaatti syödään syvältä lautaselta ja isolta matalalta lautaselta nautitaan iso läjä polentaa, perunamuusia, kokonaisena friteerattua kalaa ja lihaa.

Lounaan jälkeen oli tarkoitus harjoitella skenaarion vetämistä siten, että faculty jäsenet esittävät kurssilaisia. Tässä sessiossa syntyi huomattavaa sekaannusta ryhmässämme, koska oli tarkoitus toimia ALS kurssin tapaan, mutta ryhmässämme ei ollut ALS kurssin käyneitä. Jälkikäteen selvisi, että ALS kurssilla jos kurssilainen sanoo tekevänsä jotakin, se katsotaan tehdyksi. Lisäksi ERC:n elvytysprotokollasta puhuttiin nimellä The Universal Procotol ja keskusteltiin hoidollisista toimista protokollan oikealla ja vasemmalla puolella. Koska en tiennyt mitä oikealla ja vasemmalla puolella protokollaa on, kysyin asiaa ja tästä ohjaaja yllättäen kimpaantui aivan totaalisesti. En aluksi ollut varma esittääkö hän edelleen roolia hankalana kurssilaisena vai suuttuiko hän todella siitä miten tyhmä saatoinkaan olla. Mitä opin? Jos ohjaajana esittää roolia skenaariossa, täytyy olla selvä raja koska roolin esittäminen loppuu ja palautuu omaksi normaaliksi itsekseen. Lisäksi huomasin jälleen, että tyhmistäkään kysymyksistä ei kannattaisi hermostua, vaan vastata asiallisesti. Sessio oli siis todella kummallinen, mutta opin kuitenkin jotakin.

Iltapäivällä jokaisen kurssilaisen piti pitää ryhmässä lyhyt luento annetusta aiheesta annetuin (surkein) slaidein ja tästä sai palautetta. Palaute oli rakentavaa ja huomasin kuinka hankalaa on puhua jos slaidit ovat omasta mielestä ihan surkeat. Tässä sessiossa tuli esiin se, että osalle kurssilaisista kurssikieli englanti tuotti melkoista viivettä esiintymisessä. Päivän päätteeksi vielä käytiin läpi mikä idea on mentortoiminnalla kursseilla.

Illallinen oli samanlainen kuin lounas. Kovin kauaa en jaksanut iltaa istua, vaan vetäydyin suht varhain nukkumaan.

Lauantai 7.2.

Ennen aamiaista lähdin lyhyelle kävelylle aamuhämärissä. Lunta oli maassa samaan tapaan kuin kotosallakin. Aamun avaukseksi oli lyhyt juttelu mentorin kanssa. Aamuluennolla käytiin neljän kohdan ohjelma taitojen opettamisessa: näytä, näytä ja puhu, pyydä kurssilaista puhumaan (tai etc malliin pareittain toinen puhuu, toinen toimii), ja kurssilainen tekee itse. Tämä lähestyminen tuntui varsin hyödylliseltä ja selkeältä ja aionkin kokeilla tätä myös kandiopetuksessa. Luennon jälkeen harjoittelimme jokainen taidon opettamista, faculty esitti taas kurssilaisia, ehkä liioitellunkin hankalia sellaisia. Toki hankaluuksiin on hyvä varautua, mutta harvoin ihmiset nyt tosielämässä ihan kädettömiä ääliöitä ovat.

Lounaalla oli jälleen sama menu kuin edellisen päivän kahdella aterialla.

Lounaan jälkeen käytiin luennolla läpi avoimen ja suljetun oppimiskeskustelun eroja ja menetelmiä ja taas harjoittelimme kukin oman ryhmän ja fläppitaulun kanssa oppimiskeskustelua. Tässä sessiossa tuli esiin hyviä pointteja fläppitaululle kirjoittamisesta ja aikataulun ja fokuksen pitämisestä aiheeltaan suljetussa keskustelussa.

Luennolla käytiin läpi ETC-kurssin skenaarioiden toimintaidea (tällaista olisin ehdottomasti kaivannut ALS-kurssin skenaarioista!) ja siirryimme harjoittelemaan ETC-kurssin mallin mukaista skenaarion vetämistä. Tämä oli tosi hyvä harjoitus, koska skenaariossa tapahtui kaikenlaista, ja kaikkea tapahtunutta oli vaikea huomata. Tätä harjoittelua olisi mielestäni saanut kurssilla olla huomattavasti enemmän, mutta ymmärrettävästi näin ei ollut, koska suurin osa oli tähtäämässä ALS-kurssiohjaajiksi.

Seurasimme vielä vierestä faculty meeting demonstraatiota. Kurssin lopuksi käytiin läpi miten hakeutua ohjaajaksi ja miten ohjaajana tulisi käyttäytyä (kauniisti toki). Todistus kouraan ja Alenkan kyydissä jälleen kohti lentokenttää ja kotia!

Yhteenvetona

Kurssilla käytiin huolellisesti läpi ETC-formaatin mukaisen kurssin osa-alueita ja kurssi antaa varmasti hyvän pohjan ETC-ohjaajakandidaattina toimimiseen. Sekoilu ALS- ja ETC-kurssiprotokollien välisissä eroissa olisi helposti voitu välttää ennakkomateriaalin avulla. Kokonaisuutena kurssi oli ok.